Kenttätesti #6: Flakanäsin uimaranta (Pyhtää)

Kuluvan viikon maanantaina ajelimme kuudennen ja viimeisen kenttätestin merkeissä Pyhtäälle Munapirtin saarelta löytyvälle Flakanäsin uimarannalle. Perillä nautimme retkilounaan uimarannan keittokatoksella ja sitten ajelimmekin kotiin. Poljettavaa kertyi päivälle reilu 70 km, joka on aika lailla se matka mitä pyritään keskimäärin huomenna alkavalla Nuorgam - Kotka -retkellämme siirtymään.

Mennessä matkantekoa viihdytti navakka paikoin vastainen tuuli

Pyöräilystrategiamme koostui tunnin pyöräilyn ja vartin lepohetkien vuorottelusta. Viimeinen lyhyt lepotauko pidettiin muutaman kilometrin päässä määränpäästä, mutta mitä sitä sovitusta lipsumaan. Todennäköisesti kroppa on tyytyväinen, kun ei sitten pääretkelläkään lähde alkuinnostuksen vallassa sen pidempiä pätkiä kerralla painamaan.

Asfaltti vaihtui hiekkatieksi vasta reitin loppumetreillä

Retken päämäärä eli Flakanäsin uimaranta löytyi Munapirtin saarelta. Meille entuudestaan tuntemattoman uimarannan palvelut olivat kohdillaan. Periltä löytyi nimitääin lyhyen hiekkarannan lisäksi käymälät, roskis, keittokatos ja juomavesikaivo.

Sää ei suosinut uimareita

Ehkäpä juuri vietetty juhannus oli jättänyt jälkensä, mutta tämänkin retken ruokailutuokio alkoi edellisten kävijöiden jälkien siivoamisella. Onneksi mukana oli taitettava pesuvati ja juhlijoilta oli jäänyt tiskirätti, niin siivous kävi käden käänteesä. Tulipaikassa oli myös toisesta päästä korvennettu pieni mäntytukki, jonka sahasimme paloiksi pilkoimme klapeiksi.

Rannalta löytyi oikein mainio keittokatos

Kaksi joutsenta oli löytänyt saman rannan ruokailupaikakseen

Pienen aherrustuokion jälkeen keittokatoksen tulipaikassa loimusivat liekit, kattilassa porisi riisi-linssi-seos ja pannussa tirisi naudan jauheliha. Kun raaka-aineet olivat sopivasti kypsyneet sekoitti kokin virkaan asettunut Marko ne kattilassa sieväksi seokseksi ja taco-mausteseoksen lisäämisen jälkeen mieleen tuli (hyvin etäisesti tosin) chili con carne.

Siellä se ruoka valmistuu

Ruuan jälkeen nautittiin tietysti kahvit ja sitten lähdettinkin kotimatkalle. Menomatkalla navakka vastainen tuuli ei ollut kääntynyt, mutta jotenkin se kuitenkin onnistui puuskissa puhaltamaan sopivasti sivusta ja pyörien kanssa sai paikoin olla hyvinkin tarkkana. Kuorma nappaa kohtalaisen hyvin myös tuulta itseensä ja alamäessä satunnaiset sivupuuskat pitivät mielen virkeänä.

Kotkan Kyminlinna ja taukopaikalla

Paluumatkaan tuhraantui paremmista tuuliolosuhteista huolimatta menomatkaa enemmän aikaa, mutta lyhyet tauot eivät olleet enää niin lyhyitä, kun keskustelu velloi jo aika tukevasti huomenna alkavassa pääretkessämme.